Kokolattiamatto herättää vahvoja mielipiteitä: osa muistaa sen 1970-luvun ruskeana ja nuhjuisena, osa kaipaa sen pehmeyttä kylmänä talviaamuna. Tässä artikkelissa käydään läpi kokolattiamaton edut ja haitat nykykodissa, jotta remonttia suunnitteleva tai uuteen kotiin muuttava voi päättää, kannattaako koko lattia peittää tekstiilillä vai riittääkö irtomatto. Lopussa on vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.
Mikä kokolattiamatto oikeastaan on
Kokolattiamatto asennetaan seinästä seinään, ja se kiinnitetään lattiaan liimalla, teipillä tai reunalistojen alle kiristämällä. Sitä myydään yleensä rullatavarana 4 tai 5 metrin leveydeltä ja hinnoitellaan neliöittäin. Rakenne on lähes aina tuftattu tai neulahuopa. Kudottuja kokolattiamattoja on, mutta ne ovat harvinaisia ja kalliita.
Suomessa kokolattiamatot yleistyivät 1960- ja 70-luvuilla. Sen jälkeen ne katosivat koteihin laminaatin ja parketin tieltä. Hotelleissa, toimistoissa ja elokuvateattereissa niitä on nähty koko ajan, ja viime vuosina ne ovat palanneet myös kotien makuuhuoneisiin, erityisesti sävy sävyyn -sisustuksen myötä.
Kokolattiamaton edut arjessa
Suurin etu on ääni. Tekstiilipinta vaimentaa askelääniä ja vähentää kaikua selvästi paremmin kuin kova lattia ja irtomatto yhdessä. Kerrostalossa alakerran naapuri huomaa eron heti. Jos kaikuva olohuone on ongelma, lisää tietoa löytyy artikkelista maton vaikutuksesta huoneakustiikkaan.
Toinen etu on lämpö jalan alla. Betonivälipohjan päällä oleva vinyyli tuntuu tammikuussa kylmältä, mutta kokolattiamatto katkaisee kosketuksen kylmään pintaan. Pohjois-Suomen omakotitaloissa, joissa lattialämmitystä ei ole, ero tuntuu varsinkin aamuisin.
Kolmas etu on turvallisuus. Kun matolla ei ole reunoja, kompastumisen ja liukastumisen riski pienenee. Tämä merkitsee paljon vanhuksille ja taaperoille, eikä liukuesteitä tarvitse uusia muutaman vuoden välein.
Neljäs etu on hinta. Edullinen polypropyleeninen kokolattiamatto maksaa noin 10-25 €/m². Se voi olla halvin tapa uusia kulunut lattia esimerkiksi vuokra-asunnon makuuhuoneessa, kunhan vuokranantaja on antanut siihen luvan.
Haitat, jotka kannattaa tietää etukäteen
Kokolattiamattoa ei voi viedä pesulaan. Sen voi imuroida ja puhdistaa paikan päällä märkäimurilla tai ammattilaisen ruiskuuuttomenetelmällä, mutta kahvitahra on aina hankalampi kuin irtomatossa. Vaaleaan villaan kaatunut punaviini voi jäädä näkyviin pysyvästi.
Kulumista ei voi tasata kääntämällä mattoa. Kulkureitit, kuten oviaukko, sängyn vierusta ja sohvan edusta, painuvat ja haalistuvat, eikä niitä voi siirtää. Halvoissa laaduissa kulkureitit näkyvät 3-5 vuodessa, laadukkaassa polyamidissa tai villassa vasta 10-15 vuoden päästä.
Kolmas haitta liittyy kosteuteen. Kokolattiamatto ei sovi kylpyhuoneeseen, kodinhoitohuoneeseen eikä maanvaraiselle laatalle, jossa kosteusriski on tunnistettu. Maton alla kosteus ei pääse kuivumaan, ja seurauksena voi olla hajua tai pahimmillaan mikrobikasvua.
Purku on työläs. Liimattu matto lähtee irti kaapimella ja hikoillen, ja liimajäämät on hiottava pois ennen uutta pinnoitetta. Taloyhtiöissä lattiapinnoitteen vaihtoon voi lisäksi tarvita muutostyöilmoituksen, jos se vaikuttaa askeläänieristykseen.
Myytti: kokolattiamatto pahentaa aina allergiaa
Yleisin väite on, että kokolattiamatto on allergikolle huono valinta. Asia ei ole näin mustavalkoinen. Tekstiilipinta sitoo pölyä itseensä, jolloin sitä leijuu ilmassa vähemmän kuin kovalla lattialla, jossa pöly lähtee liikkeelle jokaisesta askeleesta. Ratkaisevaa on siivous: HEPA-suodattimella varustettu imuri ja imurointi 2-3 kertaa viikossa pitävät pölymäärän kurissa.
Myytissä on totuuden siemen. Huonosti hoidettu, kostea ja pitkänukkainen kokolattiamatto kerää pölypunkkeja tehokkaasti. Allergiselle sopiikin parhaiten matala, tiivis nukka ja synteettinen tai villainen materiaali. Lisää vinkkejä on artikkelissa allergiaystävällisistä matoista.
Materiaalit ja hintatasot
Ammattilainen kysyy ensin, mihin huoneeseen matto tulee ja kuinka paljon sen päällä kävellään. Vasta sitten valitaan materiaali.
Polypropyleeni (noin 10-25 €/m²) on edullinen ja hylkii tahroja, mutta nukka painuu helposti. Se sopii vierashuoneeseen tai harrastetilaan. Polyamidi (noin 25-50 €/m²) on kestävin synteettinen materiaali, ja sitä käytetään myös hotellien käytävillä. Se on järkevä valinta lapsiperheen olohuoneeseen. Villa (noin 50-120 €/m²) on joustava, likaa hylkivä ja paloturvallisempi, mutta kalliimpi ja herkempi kosteudelle.
Hintaan tulee lisäksi asennus, joka maksaa tyypillisesti 10-20 €/m², sekä mahdollinen alusmatto. Huovasta tai vaahdosta tehty alusmatto lisää pehmeyttä ja pidentää maton käyttöikää selvästi.
Kokolattiamatto ja lattialämmitys
Lattialämmitys ja kokolattiamatto sopivat yhteen vain, kun maton lämmönvastus on riittävän pieni. Yleisenä ylärajana pidetään koko lattiarakenteelle noin 0,15 m²K/W, ja paksu villamatto paksun alusmaton kanssa ylittää sen helposti. Silloin huone ei lämpene ja lämmityskulut nousevat. Valmistajat merkitsevät lattialämmityksen soveltuvuuden tuotekortteihin, ja tarkemmat ohjeet löytyvät artikkelista maton valinnasta lattialämmityksen päälle.
Yleisimmät virheet kokolattiamaton valinnassa
Vuosien varrella samat virheet toistuvat:
1. Väri valitaan pienen näytepalan perusteella. Kymmenen neliön alalla sävy näyttää aina tummemmalta ja voimakkaammalta kuin 10×10 cm:n palassa.
2. Alusmatosta säästetään. Ilman alusmattoa halpakin matto kuluu puolessa ajassa, ja askeläänieristys jää heikoksi.
3. Kokolattiamatto asennetaan eteiseen. Suomen hiekoitetuilla kaduilla eteisen matto täyttyy sorasta ensimmäisenä talvena. Kova lattia ja pestävä eteismatto toimivat eteisessä paremmin.
Neljäs, harvinaisempi virhe on se, ettei asunnon myyntiä mietitä etukäteen. Moni ostaja Helsingissä tai Tampereella pitää kokolattiamattoa remonttikohteena, vaikka matto olisi lähes uusi.
Milloin kokolattiamatto kannattaa ja milloin ei
Kokolattiamatto toimii parhaiten makuuhuoneessa, lastenhuoneessa, kotiteatterissa ja kerrostalon yläkerrassa, jossa askeläänet häiritsevät. Se on myös järkevä ratkaisu, kun alla on ruma tai epätasainen lattia, jonka uusiminen tulisi kalliiksi.
Kokolattiamattoa kannattaa välttää keittiössä, eteisessä ja kosteissa tiloissa. Se ei myöskään sovi kotiin, jossa on sisäsiisteyttä opetteleva koiranpentu. Jos asunnon aikoo myydä 2-3 vuoden sisällä, suuri irtomatto kovan lattian päällä on yleensä joustavampi valinta.
UKK
Kuinka kauan kokolattiamatto kestää?
Edullinen polypropyleenimatto kestää tavallisessa kotikäytössä noin 5-8 vuotta. Laadukas polyamidi- tai villamatto alusmaton kanssa kestää 15-20 vuotta, kun sitä imuroidaan säännöllisesti ja se pestään syväpesulla 1-2 vuoden välein.
Voiko kokolattiamaton asentaa itse?
Pieneen, suorakulmaiseen huoneeseen teippikiinnitteisen maton voi asentaa itse. Isoissa tiloissa, saumattavissa leveyksissä ja kiristysasennuksessa ammattilaisen jälki on selvästi parempi, ja sauma jää huomaamattomaksi.
Miten kokolattiamatto puhdistetaan?
Perushoito on imurointi 1-3 kertaa viikossa. Tahrat käsitellään heti imeyttämällä, ei hankaamalla. Koko maton syväpuhdistus tehdään märkäimurilla tai ammattilaisen laitteella 1-2 vuoden välein.
Viimeinen vinkki ennen päätöstä
Pyydä mattokaupasta tai asentajalta mukaan isompi näytepala, vähintään 50×50 cm, ja pidä sitä lattialla viikon ajan. Kävele sillä paljain jaloin, kaada sille vettä ja katso sitä sekä päivänvalossa että illalla. Viikossa selviää, sopiiko kokolattiamatto omaan arkeen, ja se on paljon halvempaa kuin purkaa mattoa jälkikäteen.