Räsymatto kierrätysmateriaalista on yksi harvoista sisustushankinnoista, jossa kaapin pohjalla lojuvat lakanat, farkut ja trikoopaidat muuttuvat suoraan käyttöesineeksi. Tämä opas on kirjoitettu sinulle, joka haluaa kutoa oman maton tai tilata sen kutojalta omista kuteista ja miettii, mitkä vanhat tekstiilit kelpaavat kuteeksi. Saat tietää, miten kuteet valmistellaan, paljonko materiaalia tarvitaan ja mitkä virheet pilaavat lopputuloksen jo ennen kuin matto on kangaspuissa.
Miksi räsymatto kierrätysmateriaalista kannattaa
Räsymatto syntyi alun perin kierrätyksestä. Kuluneet vaatteet ja liinavaatteet leikattiin suikaleiksi, koska kangas oli arvokasta eikä mitään heitetty pois. Sama logiikka toimii edelleen, ja tekstiilijätteen erilliskeräys, joka alkoi koko maassa vuoden 2023 alusta, on tuonut aiheen monelle uudelleen ajankohtaiseksi.
Kierrätyskuteista kudottu matto ei ole huonompi kuin uudesta materiaalista tehty. Puuvillalakana, jota on pesty sata kertaa, on pehmennyt ja kutistunut valmiiksi, joten se käyttäytyy matossa ennustettavammin kuin uusi kangas. Lisää ekologisista mattovaihtoehdoista löytyy artikkelista mattojen ympäristöystävällisyys ja kierrätetyt materiaalit.
Mitkä vanhat tekstiilit sopivat kuteeksi
Kokenut kutoja katsoo ensin materiaalia, vasta sitten väriä. Puuvilla ja pellava ovat parhaita kuteita: ne kestävät pesua, eivät nukkaannu ja pysyvät mittansa mukaisina. Lakanat, pussilakanat, pöytäliinat ja puuvillapaidat ovat klassisia raaka-aineita.
Trikoo eli joustava neulos, kuten t-paidat ja collegepaidat, tekee pehmeän ja paksun maton. Se kuitenkin venyy, joten trikookude leikataan kapeammaksi ja kudotaan tasaisella kireydellä. Farkkukangas on erinomaisen kestävää, mutta paksua ja raskasta – farkkumatto on jäykkä ja painaa helposti 2-3 kiloa neliöltä.
Huonommin sopivat tekokuidut kuten liukas polyesteri, viskoosi ja akryylineule. Ne liukuvat kangaspuissa, nukkaantuvat ja keräävät staattista sähköä. Poikkeus on puuvilla-polyesterisekoite (esimerkiksi 50/50-lakanat), joka toimii hyvin, kunhan sitä ei sekoiteta samaan raitaan paksun farkun kanssa.
Villaa kannattaa käyttää varoen. Villakude tekee lämpimän maton, mutta se huopuu 60 asteen pesussa. Jos matto halutaan pestä koneessa, villa jätetään pois.
Kuteiden valmistelu askel askeleelta
Hyvä matto ratkeaa leikkuupöydällä. Ammattilainen aloittaa aina pesusta, koska likainen tai kutistumaton kude pilaa maton mittasuhteet ensimmäisessä pesussa.
1. Pese ja kuivaa. Pese tekstiilit siinä lämpötilassa, jossa valmis matto tullaan pesemään, puuvillalle yleensä 60 °C. Näin mahdollinen kutistuminen ja värin lähtö tapahtuvat ennen kudontaa.
2. Poista saumat ja kovat osat. Leikkaa pois napit, vetoketjut, resorit, paksut saumat ja painokuvat. Kumimainen painatus jäykistää kudetta ja näkyy matossa kovana kohtana.
3. Leikkaa tasaleveäksi. Ohut puuvillakangas leikataan noin 2-3 cm leveäksi, trikoo 1,5-2 cm ja farkku 1-1,5 cm. Pyöröleikkuri ja leikkuualusta nopeuttavat työtä huomattavasti saksiin verrattuna.
4. Yhdistä suikaleet. Suikaleet voi ommella vinosaumalla yhteen tai limittää kudottaessa noin 5-10 cm matkalta. Limitys on nopeampi ja jättää matkoihin tasaisemman pinnan.
5. Kerää väreittäin. Kääri kuteet keriksi väriryhmittäin ja punnitse ne. Silloin tiedät heti, riittääkö materiaali suunniteltuun raidoitukseen.
Paljonko kudetta tarvitaan
Nyrkkisääntö on, että 70-80 cm leveä räsymatto vie noin 0,8-1,2 kg kudetta juoksumetriä kohden, riippuen kuteen paksuudesta ja lyöntitiheydestä. Kahden metrin käytävämattoon tarvitaan siis 2-2,5 kg. Yksi aikuisen kokoinen pussilakana painaa noin 500-700 g, farkut 500-800 g ja t-paita 150-200 g.
Tyypillinen tilanne: kotiin on kertynyt kymmenen vanhaa lakanaa, ja niistä toivotaan kolmea isoa mattoa. Laskettaessa paljastuu, että materiaalia riittää noin kuuteen metriin – eli kahteen kolmen metrin mattoon. Punnitse siis ennen kuin lupaat mattoja koko suvulle.
Kutominen itse vai kutojalla
Monessa kaupungissa, kuten Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa, kansalaisopistoilla ja kudontapiireillä on kangaspuita, joihin pääsee kutomaan pientä maksua vastaan. Valmiiksi luodut puut ovat aloittelijalle helpoin vaihtoehto, koska loimen luominen on kudonnan vaativin vaihe. Loimena käytetään useimmiten puuvillaloimilankaa 8/4 tai 12/6.
Jos aikaa ei ole, monet kutojat ottavat vastaan asiakkaan omia kuteita. Hinta vaihtelee alueittain ja tekijän mukaan, mutta tyypillisesti kudontatyöstä maksetaan noin 20-45 € juoksumetriltä. Hinnasta kannattaa kysyä etukäteen, sisältyykö loimi ja hapsujen solmiminen.
Yleisimmät virheet kierrätyskuteiden kanssa
Ensimmäinen ja yleisin virhe on eri materiaalien sekoittaminen sattumanvaraisesti. Trikoo vetää kiristyessään reunoja sisäänpäin, kun taas puuvillakangas pysyy suorana. Tuloksena on matto, jonka reunat aaltoilevat tai kapenevat keskeltä.
Toinen virhe on pesemättömien kuteiden käyttö. Uusi tai vain kerran pesty puuvilla voi kutistua 3-5 prosenttia, ja kun matto pestään ensimmäisen kerran, se vääntyy kieroon. Punainen tai tummansininen kude voi myös värjätä vaaleat raidat.
Kolmas virhe on liian leveä kude. Paksu suikale tuntuu nopealta tavalta saada matto valmiiksi, mutta lopputulos on kupruileva ja löysä. Liian kapea kude puolestaan tekee matosta ohuen ja lattialla luistelevan.
Myytti: kierrätysmatto ei kestä
Yleinen käsitys on, että vanhoista vaatteista kudottu matto on hetken kokeilu, joka hajoaa parissa vuodessa. Todellisuudessa räsymaton kestävyys riippuu ennen kaikkea loimesta, lyöntitiheydestä ja päätteiden huolittelusta, ei siitä onko kude uutta vai kierrätettyä. Huolellisesti kudottu kierrätyspuuvillamatto kestää eteisessäkin 10-20 vuotta.
Heikko kohta on lähes aina maton pää. Jos hapsut jätetään solmimatta tai päärme ommellaan huolimattomasti, kude alkaa purkautua ensimmäisessä konepesussa. Pesu- ja huolto-ohjeita löytyy artikkelista räsymaton pesu ja huolto.
UKK
Voiko räsymattoon käyttää vanhoja farkkuja?
Voi. Farkku tekee erittäin kestävän ja raskaan maton, joka sopii eteiseen ja kodinhoitohuoneeseen. Leikkaa kude kapeaksi, noin 1-1,5 cm, ja poista paksut saumat ja niitit ennen kudontaa.
Kuinka paljon kudetta tarvitaan yhteen räsymattoon?
70-80 cm leveä matto vie noin 0,8-1,2 kg kudetta juoksumetriltä. Kahden metrin mattoon tarvitaan siis noin 2-2,5 kg valmiiksi leikattua kudetta.
Voiko kierrätysmateriaalista kudotun räsymaton pestä pesukoneessa?
Kyllä, jos kuteet ovat puuvillaa tai puuvillasekoitetta ja ne on esipesty. Pese 40-60 asteessa ja kuivaa tasaisella alustalla. Villaa sisältävää mattoa ei pestä kuumana koneessa, koska villa huopuu.
Lopuksi: aloita punnituksesta ja pesusta
Onnistunut kierrätysräsymatto syntyy kolmesta asiasta: oikeasta materiaalista, esipestyistä ja tasaleveistä kuteista sekä riittävästä määrästä kudetta. Lajittele tekstiilit ensin materiaalin mukaan, pese ne ja punnitse ennen kuin suunnittelet raitoja. Jos haluat vertailla valmiita malleja ennen oman kudontaprojektin aloittamista, katso räsymattojen valikoimaa.